# Työpaikan ensiapuvalmius Suomessa: Mitä laki vaatii työnantajalta?
Montako ensiapukoulutettua työntekijää yrityksessäsi pitää olla? Millaisia ensiapuvälineitä työpaikalla on oltava? Nämä ovat kysymyksiä, joihin moni työnantaja etsii selkeitä vastauksia. Totuus on, että Suomen lainsäädäntö ei anna yksiselitteisiä numeroita – ja hyvästä syystä.
## Laki lähtee riskien arvioinnista
Suomessa työpaikan ensiapuvalmiutta säätelevät kolme keskeistä lakia:
– Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
– Työturvallisuuslaki (738/2002)
– Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)
Yksikään näistä ei määrittele tarkasti, että “10 työntekijää kohden tarvitaan yksi ensiapukoulutettu”. Sen sijaan laki velvoittaa työnantajan arvioimaan työpaikan riskit ja mitoittamaan ensiapuvalmiuden niiden mukaan.
## Työturvallisuuslain 46 § – Mitä se käytännössä tarkoittaa?
Työturvallisuuslain 46 § toteaa, että työnantajan on varauduttava tapaturmiin ja vaaratilanteisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä:
**1. Riittävä määrä ensiapukoulutettuja**
– Toimistotyössä riittää usein 1 koulutettu / 10-20 työntekijää
– Rakennustyömaalla tarve on suurempi
– Vuorotyössä jokaisessa vuorossa on oltava koulutettu henkilö
**2. Asianmukaiset ensiapuvälineet**
– Sijainti: helposti saatavilla
– Määrä: työpaikan koon ja riskien mukaan
– Laatu: työpaikan erityisriskien mukaan (esim. silmähuuhtelupisteeet kemikaaleja käsitteleville)
**3. Toimintaohjeet hätätilanteisiin**
– Kirjalliset ohjeet
– Säännölliset harjoitukset
– Kaikkien työntekijöiden perehdytys
## Riskiarviointi – Ensiapuvalmiuden perusta
Työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioitava:
### Työn luonne ja riskit
– **Matala riski**: Toimistotyö, kevyt palvelutyö
– **Kohtalainen riski**: Varastotyö, kaupan ala
– **Korkea riski**: Rakentaminen, teollisuus, kemikaalit
### Työpaikan erityispiirteet
– Työntekijöiden määrä
– Työpaikan sijainti (etäisyys terveydenhuoltoon)
– Yksintyöskentely
– Asiakkaiden tai vierailijoiden määrä
### Työaikajärjestelyt
– Päivätyö vs. vuorotyö
– Viikonlopputyö
– Yötyö
## Ensiapukoulutuksen tasot
Suomessa on kolme virallista ensiapukoulutuksen tasoa:
**Hätäensiapu (4h)**
– Elvytys
– Hätäilmoitus
– Verenvuodon tyrehdyttäminen
– Sopii: Pienen riskin työpaikat
**Ensiapu 1 (EA1, 16h)**
– Hätäensiapu + laajemmat taidot
– Tajuttoman ensiapu
– Haavat ja sokki
– Sopii: Useimmat työpaikat
**Ensiapu 2 (EA2, 16h)**
– EA1 + jatkotaidot
– Murtumien ja sijoiltaanmenojen ensiapu
– Sairauskohtaukset
– Sopii: Korkean riskin työpaikat
## Käytännön esimerkkejä eri työpaikoilta
### Toimisto (30 työntekijää)
– **Minimisuositus**: 2-3 EA1-koulutettua
– **Välineet**: Ensiapukaappi jokaisessa kerroksessa
– **Erityishuomio**: Defibrillaattori suositeltava
### Päivittäistavarakauppa (15 työntekijää, 2 vuoroa)
– **Minimisuositus**: 4-5 EA1-koulutettua (molemmissa vuoroissa)
– **Välineet**: Ensiapukaappi, kylmäpakkauksia
– **Erityishuomio**: Asiakkaiden ensiapuvalmius
### Metalliteollisuuden tuotantolaitos (100 työntekijää, 3 vuoroa)
– **Minimisuositus**: 10-15 EA2-koulutettua
– **Välineet**: Ensiapuhuone, silmähuuhtelupisteet, palovammavälineet
– **Erityishuomio**: Kemikaalien aiheuttamat vammat
## Työnantajan muistilista
✓ **Tee riskiarviointi työterveyshuollon kanssa**
– Dokumentoi arviointi
– Päivitä säännöllisesti
✓ **Järjestä riittävä koulutus**
– Valitse oikea koulutustaso
– Huolehdi kertauskoulutuksesta (2-3 vuoden välein)
✓ **Hanki asianmukaiset välineet**
– Mitoita työpaikan mukaan
– Tarkista säännöllisesti
✓ **Luo toimintaohjeet**
– Kirjaa selkeät ohjeet
– Perehdytä kaikki työntekijät
✓ **Pidä yllä valmiutta**
– Nimeä vastuuhenkilöt
– Harjoittele säännöllisesti
## Työsuojeluviranomaisen näkökulma
Työsuojelutarkastuksissa kiinnitetään huomiota:
– Onko riskiarviointi tehty?
– Vastaako ensiapuvalmius arvioituja riskejä?
– Ovatko koulutukset voimassa?
– Löytyvätkö välineet ja ohjeet?
Tarkastaja ei etsi tiettyä ensiapukoulutettujen määrää, vaan sitä, että valmius vastaa työpaikan todellisia tarpeita.
## Vastuukysymys
Jos tapaturma sattuu ja ensiapuvalmius on puutteellinen, työnantaja voi joutua vastuuseen:
– Työturvallisuusrikkomus
– Vahingonkorvausvastuu
– Vakuutusmaksujen korotus
– Mainehaitta
## Lopuksi
Työpaikan ensiapuvalmius ei ole vain lakipykälien täyttämistä – se on investointi työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Hyvin järjestetty ensiapuvalmius:
– Vähentää tapaturmien seurausten vakavuutta
– Lisää työntekijöiden turvallisuuden tunnetta
– Parantaa yrityksen mainetta vastuullisena työnantajana
– Voi alentaa vakuutusmaksuja
Muista: laki antaa raamit, mutta jokainen työpaikka on erilainen. Tee riskiarviointi huolella ja mitoita ensiapuvalmius sen mukaan. Näin täytät sekä lain kirjaimen että hengen.
—
**Lähteet:**
– Työturvallisuuslaki (738/2002)
– Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
– Valtioneuvoston asetus 577/2003
– Työsuojeluhallinnon ohjeistus
**Lisätietoja:** [Työsuojelu.fi](https://tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/ensiapuvalmius)